Informaatiota musiikkileikkikoululaisten vanhemmille

 

 

 

TERVETULOA LUKUVUODEN 2011-2012 OPINTOIHIN

 

Turun seudun musiikkiopisto toivottaa kaikki musiikkileikkikoululaiset sekä heidän vanhempansa tervetulleeksi lukuvuoden 2011-2012 opintoihin.

 

 

Kevätlukukausi 2012

9.1..................... Ensimmäinen opetuspäivä
20.-24.2............ Talviloma
13.3.................. Tutkintoja (ei opetusta)
03.-05.4. .......... Tutkintoja (ei opetusta)
30.4.................. Tutkintoja (ei opetusta)
2. ja 4.5............ Pääsykokeet (ei opetusta)
1.6..................... Viimeinen opetuspäivä

Opetusta kevätlukukaudella 18 viikkoa. paitsi tiistain osalta 17 viikkoa.

 

 

LUKUKAUSIMAKSUT

 

Musiikkileikkikoulun lukukausimaksu lukuvuonna 2011-2012 on 109 euroa

 

Sisaralennus (toisesta sisaruksesta alkaen) 25 %.

 

 

Lukukausimaksut laskutetaan syyskuun aikana. Musiikkiopiston kannatusyhdistyksen vapaaehtoinen jäsenmaksu on 10 euroa. Lukukausimaksun sekä kannatusyhdistyksen jäsenmaksun tilisiirtolomakkeet postitetaan oppilaiden kotiin. Oppilaalta, joka keskeyttää opintonsa kesken lukukauden, peritään lukukausimaksu täysimääräisenä. Pitkäaikaisen sairauden tai paikkakunnalta muuton takia voidaan kirjallisen anomuksen perusteella myöntää alennusta lukukausimaksusta.

 

 

 

 

VAPAAOPPILASPAIKAT

 

Musiikkiopiston oppilailla on mahdollisuus saada hakemuksen perusteella alennuksia ja vapautuksia lukukausimaksuista. Niitä myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Myöntämisen perusteet ovat taloudelliset. Anomuslomakkeita saa musiikkiopiston kansliasta syyslukukauden alkaessa. Vapaaoppilaspaikka-anomukset on jätettävä musiikkiopiston kansliaan syyskuun 15. päivään mennessä.

 

 

 

 

MUSIIKKILEIKKIKOULUN OPETUSSUUNITELMA

 

Musiikkileikkikoulun eli varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on musiikillisten elämysten, valmiuksien ja taitojen luominen ja kehittäminen. Näin pyritään ohjaamaan lapset musiikin maailmaan ja luomaan perusta elinikäiselle, kehittyvälle, aktiiviselle ja monimuotoiselle musiikin harrastamiselle. Opetuksella pyritään edistämään yksilön, perheen ja yhteiskunnan henkistä hyvinvointia.

 

Musiikkileikkikoulun sisältönä on musiikin elementtien: rytmin, muodon, harmonian, melodian, dynamiikan ja sointivärin oppiminen. Näitä opetetaan esim. vastakohtaparien hidas – nopea, korkea – matala ja hiljainen – voimakas kautta. Työtapoina käytetään laulamista, loruilemista, musiikkiliikuntaa, soittamista ja musiikin kuuntelemista. Myös taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen mm. kirjallisuuden, kuvataiteiden ja nukketeatterin työtapoja musiikkiin yhdistämällä.

 

 

 

 

MUSIIKKILEIKKIKOULUN OPETUSRYHMÄT JA NIIDEN OPETUSOHJELMA

 

Musiikkiopiston lukuvuosi kestää 35 viikkoa. Eräissä tapauksissa oppilaille järjestetyt muut tapahtumat korvaavat opetuskerran. Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vappu vähentävät em. opetuskertoja.

 

 

Perheryhmät (vauvat, 1- ja 2-vuotiaat)

Lapsi ja huoltaja käyvät ryhmässä yhdessä kerran viikossa. Opetus kestää 45 minuuttia.

 

Aivan pienen vauvan perusturvallisuuden tunnetta lujitetaan musiikin keinoin. Musiikkileikkikoulussa vauvalle loruillaan ja laulellaan, ja samalla keinutellaan, hypitellään tai leikitään. Lapsen kanssa tutustutaan vähitellen erilaisiin soittimiin ja niiden äänenväreihin.

 

Kun lapsi oppii kävelemään, hän kävelee myös musiikkileikkikoulussa, mikä saa vanhemmat miettimään, kannattaako musiikkileikkikoulussa edes käydä. Vaelteluvaihe on kuitenkin ohimenevä, ja tilanne rauhoittuu jonkin ajan kuluttua.

 

Kun lapsi on 2-vuotias, musiikkileikkikoulun työtapoja voidaan käyttää entistä monipuolisemmin: laulaminen, tanssiminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu soveltuvat hyvin lapsen ilmaisukeinoiksi. Musiikin peruskäsitteisiin tutustutaan vastakohtaparien avulla, esimerkiksi liikkumalla voimakkaasti tai hiljaisesti (dynamiikka), marssien tai keinuen (rytmi).

 

Musiikkileikkikoulun tavoitteena on antaa ideoita myös kotona käytettäväksi ja rakentaa pohjaa tuleville musiikkileikkikouluvuosille. Musisoinnista tulisi jäädä hyvä mieli niin lapsille kuin vanhemmillekin.

 

 

Musiikkileikkiryhmät (3-4–vuotiaat)

Lapset käyvät omassa leikkiryhmässään kerran viikossa ilman huoltajaa. Opetus kestää 45 minuuttia.

 

Musiikkileikkikoulun työtapoja on yhä useita – on tärkeää, että lapsi saa musisoida monella eri tavalla. Lasta rohkaistaan oman äänen käyttöön. Kyky tuottaa ja hallita omaa ääntä kehittyy yhdessä lapsen muun kehityksen myötä. Soittamisessa käytetään edelleen rytmisoittimia, mutta myös melodialyömäsoittimia kokeillaan. Kuunneltaviksi kappaleiksi sopivat jo pitemmät sävellykset ja niihin tutustutaan esimerkiksi luovan liikunnan, satujen tai piirtämisen kautta.

 

 

Soitinryhmät (5-6-vuotiaat)

Lapset käyvät omassa leikkiryhmässään kerran viikossa ilman huoltajaa. Soittimena soitinryhmässä on viisikielinen kantele. Opetuskerta kestää 45 minuuttia.

 

5-vuotiaiden ryhmät aloittavat kanteleen soiton, mikä jatkuu myös seuraavana vuonna. 5-6-vuotiaiden musiikkileikkikoulussa laulujen melodiat ja rytmit monipuolistuvat ja musiikilliset asiat saavat nimet. Myös tititointi ja solmisointi tulevat tutuiksi. Soittamisessa käytetään rytmisoittimien rinnalla yhä useammin melodialyömäsoittimia. Helpohkot säestystehtävät ja improvisointi onnistuvat jo 5-6-vuotiaalta. Musiikkiliikunta on yhä tärkeä osa musiikin peruskäsitteisiin tutustumisessa, erityisesti musiikin muotorakenteen hahmottamisen kannalta. Musiikin kuunteluun sopivat monenlaiset kappaleet.

 

6-vuotiaille on tapana järjestää kevätlukukaudella soitinesittely. Pieniä soitto-oppilaita opettavat musiikkiopiston opettajat käyvät tunneilla erittelemässä soittimiaan. Lapsilla on tällöin myös mahdollisuus kokeilla eri soittimia.

 

 

 

 

OPPIMATERIAALIEN HANKINTA

 

 

Kanteleet

 

5-vuotiaiden soitinryhmässä viisikielisen kanteleen soiton aloittavat musiikkileikkikoululaiset voivat soittaa tunneilla joko omalla tai musiikkiopiston kanteleella.

 

Kanteleensoitto tapahtuu musiikkileikkitunneilla muiden opittavien asioiden lomassa ilman erillistä soittokirjaa.

 

 

6-vuotiaiden soitinryhmät

 

6-vuotiaiden soitinryhmissä jatkamme vasta-alkajille tarkoitettua kanteleensoitto-opasta (Kaikkonen, M.- Ollaranta, R. – Piispanen, U. – Sopanen, S.: Olin kantele. Viisikielisen kanteleen soitonopetukseen. 2002, Otava). Nyt siirrymme kirjan näppäilyosioon.

 

 

TERVEISIÄ MUSIIKKIOPISTON OPINTOSIHTEERILTÄ

 

Ellin muskaripäivä

                 - mitä aivoissa tapahtuu

 

Tänään meillä on muskaripäivä. Elli on käynyt muskarissa jo parin vuoden ajan, vaikka hän täyttää ensi viikolla vasta kolme vuotta. Elli haluaa aina valita saman mekon tunnille, koska se hänen mielestään on niin nallelaulun näköinen. Letit heiluen Elli liihottaa musiikin maailmaan.

 

Miksi Ellin vanhemmat haluavat tarjota lapselleen musiikin maailman? Oletko pohtinut mitä musiikkikasvatus on? Miten musiikki vaikuttaa lapsen kehitykseen?

 

Lapsen valmistautuminen maailmaan alkaa jo ennen hänen syntymäänsä. Sikiö reagoi kohdussa ääniin jo raskauden puolivälistä lähtien. Usein toistuvat äänet muodostavat alkeellisen muistin, tottumisen, joita vauva syntymän jälkeen mielellään kuuntelee. Vastasyntynyt valitsee äidin kuunteleman musiikin muun musiikin sijaan ja hänen laulaman laulunsa. Sikiölle muodostuu äänikoti, joka luo turvallisuutta ja jäsentää maailmaa syntymän jälkeen. Vastasyntyneen musiikilliset taidot ovat jo kehittyneet tunnistamaan erilaisia melodioita, taajuusmuotoja, rytmejä, loruja ja lauluja.

 

Miten musiikki vaikuttaa aivojen kehitykseen ja minkä vuoksi musiikin harrastaminen on tärkeää pienelle lapselle? Ihmisen ympäristössä toistuvasti tapahtuva oma ja toisten toiminta, jolloin tarkkaavaisuus                 on kiinnittynyt kyseessä olevaan tapahtumaan tai aiheeseen, muokkaa aivojen toimintaa. Ellin tarkkaavaisuuden kohdentuessa muskariopettajan ohjaamaan toimintaan, hänen kuuloalueensa sekä erityisesti motorisen liikejärjestelmän alueet kehittyvät. Näiden alueiden harjaannuttaminen puolestaan kehittävät samalla myös muita toimintoja, joita nämä aivoalueet ohjaavat. Ellillä on erinomainen tilaisuus muokata aivojensa kehitystä, koska alle kouluikäisen musiikinharrastamisella on suurin vaikutus tulevaan toimintaan. Erityisesti kognitiotieteen professori Minna Huotilainen korostaa musiikkileikkikoulun musiikillisten leikkien ja itseilmaisun tärkeyttä, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä myöhemmän oppimisen – ja keskittymiskyvyn kannalta.

 

Lapsi oppii puhumaan kuulojärjestelmänsä avulla. Ellin kuuloon keskittyvät aivoalueet ovat kehittyneet ja hänen tarkkaavaisuus kohdentuu kielen oppimiseen vaivattomasti. Ellin äidillä on aikoinaan todettu lukihäiriö, jonka perinnöllistä vaikutusta musiikin harrastaminen voi heikentää. Oikean aivopuoliskon tehtävänä on erottaa eri äänenkorkeudet ja niiden suhteet. Vasen aivopuolisko puolestaan havaitsee ajalliset äänisarjat (rytmi). Musiikki antaa materiaalia näiden aivoalueiden jumppaamiseen. Minna Huotilaisen mukaan lukihäiriöisten vanhempien lapsille tulisi antaa mahdollisuus musiikkileikkikoulutoimintaan ennen kouluikää. Jatkossa kielen tarkka havaitseminen helpottaa vieraan kielen oppimista. Turun           yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan musiikkia harrastavat lapset lausuvat vierasta kieltä paremmin ja havaitsevat vieraan kielen äänteitä paremmin kuin muut lapset.

 

Tämän päivän kuuma aihe koulumaailmassa on oppilaiden tarkkaavaisuuden ja pitkäjänteisyyden puute. Osa musiikkiin liittyvää toimintoa tapahtuu tiedostamattomalla, esitietoisella tasolla. Osa musiikin harrastamisesta kuitenkin vaatii vahvaa tarkkaavaisuuden keskittämistä aiheeseen ja muiden tekijöiden poissulkemista tilanteesta. Erityisesti soittaminen vaatii taitoa kohdistaa tarkkaavaisuus tiettyyn sointiin, valikointia toisten äänten seasta. Tarkkaavaisuuden hallitseminen meluisassa ja vilkkaassakin ympäristössä on suuri etu oppimisen edistymiselle. Musiikillisen                  harrastuksen on todettu olevan yhteydessä tehokkaaseen ja                 valikoivaan tarkkaavaisuuteen ja hyvään koulumenestykseen.

 

Elli pitää muiden pienten lasten tavoin tanssimisesta ja haaveilee ballerinan urasta. Motoristen alueiden kehittyminen on voimakkainta               ennen kouluikää. Hienomotoriikka kehittyy instrumentin soittamisen myötä laajentaen samalla aivokurkiaista, joka yhdistää näitä eri toimintoja keskenään. Motoriset taidot tahdistuvat esitietoisella tasolla, jolla on vaikutusta uusien moniosaisten ja nopeita tehtäväsarjoja vaativissa tehtävissä mm. tanssi, jalkapallon kuljetus ja keihäänheitto.

 

Musiikki on tunnetta ja luo sitä. Muskarissa Elli käy läpi tunteiden kaikki osat itse luoden, kokien ja halliten. Musiikki tunkeutuu kaikkein          syvimpiin aivojen osiimme (erityisesti mantelitumake ja keskiaivot), jotka luovat primitiiviset ja syvimmät tunteet. Nuorten maailmassa musiikki ylläpitää ja luo omaa minäkuvaa ja identiteettiä. Nuoren maailma seilaa yksityisyyden ja ryhmään kuulumisen välillä. Musiikin avulla nuori voi purkaa ja kohdata tunteita joita hän ei tunnista tai muuten pysty käsittelemään. Lapsen ja nuoren luoma musiikki rakentaa vuorovaikutuksellisen sillan aikuisten maailmaan. Musiikki on tunteiden ja ajatusten ilmaisemisen väline.

 

Ellin muskaritunti on päättynyt ja hän ryntää ulos laulaen samaa tuttua nallelaulua. Tänään on loruiltu, soitettu yhdessä ja kuunneltu hiljaa hiljaista musiikkia. Elli on myös säveltänyt oman laulun, jonka hän esittää ensi viikolla omissa synttäreissään.

 

Sari Sahlström, opintosihteeri

 

Lähteet: Minna Huotilainen ja Vesa Putkinen, 2008; Musiikki 3;

Musiikkiharrastus vaikuttaa voimakkaasti lapsen aivotoimintaan

 

 

MUSIIKKIOPISTON YHTEYSTIEDOT

 

Toimisto 2344 948, kanslia@tsmo.fi, www.tsmo.fi

 

Hyvä tietää