Uutiset

IMPROVISAATIOTEEMAVIIKKO TURUN SEUDUN MUSIIKKIOPISTOSSA 6.-11.10.2014

Kirjoittaja 7.10.2014 Ei kommentteja

Turun seudun musiikkiopisto seuraa aikaansa ja kehittyy. Musiikkiopiston ylläpitäjä laati vuonna 2011 kehittämisohjelman, jolla pyritään mm. uudistamaan perinteistä musiikkioppilaitospedagogiikkaa ja käytäntöä vastaamaan paremmin nykyajan lasten ja nuorten ja perheiden tavoitteita. Musiikkioppilaitosjärjestelmä, jonka puitteet määritellään nykyään taiteen perusopetuksen lainsäädännössä, tarjoaa tulevaisuudessakin hyvän pohjan musiikkikasvatuksen järjestämiselle. TSMO:n ylläpitäjän mielestä opetuksen säilyminen elinvoimaisena ja houkuttelevana edellyttää kuitenkin monien aikansa eläneiden ja nykyaikaan sopimattomien toimintamallien päivittämistä.

TSMO:n toiminta-ajatuksessa korostetaan elämänikäisen musiikkiharrastuksen kautta tuettavaa henkistä hyvinvointia yksilön, perheen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Musiikkiopisto on parin viime vuoden kuluessa luopunut perinteisistä sisäänpääsykokeista, koska kaikilla halukkailla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus oppia soittamaan tai laulamaan ja saada musiikkiharrastuksestaan sellaista elämänsisältöä, jonka tasoa tai syvyyttä ei millään musikaalisuustesteillä voida ennustaa.

TSMO:ssa oppilaat voivat halutessaan opiskella joko valtakunnallisen tutkintojärjestelmän mukaan tai vapaasti ilman kurssisuorituksia. Oppilaitoksessa lisätään rytmimusiikin opetuksen määrää tasavertaiseksi klassisen musiikin rinnalle ja helpotetaan oppilaiden siirtymistä tyylirajojen yli.

Tavoitteeksi on asetettu myös lisätä oppilaiden omaa musiikin tuottamista, kuten säveltämistä, improvisointia ja korvakuulolta soittamista. Normaalin opetuksen viikkorytmin katkaisevat teemaviikot, jolloin oppilaat ja opettajat kokoontuvat yhdessä syventymään musisointiin jonkin valitun erikoisteeman parissa.

Alkaneen syyslukukauden teemaviikolla syvennytään improvisaatioon 6.-11.10., jolloin kaikille musiikkiopiston opiskelijoille on tarjolla monipuolista ja käytännönläheistä koulutustarjontaa. Tunnettu improvisaatiokouluttaja prof. Anto Pett Viron Musiikkiakatemiasta pitää viikon aikana useita työpajoja, joihin musiikkiopiston oppilaat voivat osallistua taitotasoon ja instrumenttiin katsomatta. Pett on kansainvälisesti tunnettu pianisti ja pedagogi, joka lähestyy improvisaatiota ilman musiikillisia raja-aitoja. Niinpä opetus soveltuu sekä klassisesta että rytmimusiikista kiinnostuneille opiskelijoille. Musiikkiopiston opettajat osallistuvat työpajoihin soittajina yhdessä oppilaidensa kanssa ja keräävät näin uusia pedagogisia ideoita ja valmiuksia omaan opetukseensa.

Viikon muu ohjelma on musiikkiopiston oman opettajakunnan valmistelemaa ja tarjoaa sopivia oppimistilanteita kaikenikäisille oppilaille. Nuorimmat voivat tutustua aiheeseen ”soivien satujen” ja esim. muidenkin kuin oman instrumentin avulla. Improvisaatiota kokeillaan kuvien, lyhyiden filmien, satujen ja luonnossa tehtyjen nauhoitusten pohjalta.

Improvisaatiota lähestytään teemaviikolla myös kansanmusiikin keinovaroin akustisilla soittimilla. Soundilabrassa taas haetaan syntetisaattorien avulla ideoita erilaisten soundien, luuppien ym. pohjalta. Kaikille viikon työpajoille on yhteistä pitää kynnys improvisaatioon mahdollisimman matalalla. Eräällä kurssilla oppilaat saavat tuoda itse valitsemaansa musiikkia tyylilajiin katsomatta ja paikan päällä katsotaan mitä aineksista syntyy.

Rockin, bluesin ja useimpien jazztyylienkin puitteissa improvisaatio yleensä tapahtuu soitettavan kappaleen sointurakennetta mukaillen. Viikon aikana on päivittäin mahdollisuus päästä soittamaan bändien kanssa. Yhtyesoitto tuo improvisaatioon oman lisänsä, kun soittaja joutuu sooloillessaan kiinnittämään huomiota myös yhtyeen muiden jäsenten soittoon. Tavoitteena on saada myös klassisesti painottunutta opetusta saavia oppilaita rytmimusiikin bändisessioihin kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja jazzstandardeihin tai vaikkapa klassiseen pianoetydiin.

Improvisaation käsite yhdistetään musiikissa useimmiten jazziin, mutta ilmiö on paljon jazzia vanhempi ja tuttu esim. eri maiden kansanmusiikista sekä klassisesta musiikista. Suuret säveltäjät kuten Bach, Beethoven ja Mozart olivat tunnettuja myös hienoista improvisaatioistaan. Myöhemmin improvisaation osuus länsimaisessa taidemusiikissa väheni lähes olemattomaksi, noustakseen jälleen esiin 1900-luvun uusien tyylivirtausten myötä.

Improvisaatio voi olla joko täysin vapaata tai se voi olla sidoksissa jonkin sävellyksen sointu- ym. rakenteeseen. Improvisaatiotaitojen kehittäminen monipuolistaa soiton ja laulun opiskelua ja auttaa esittäjäänsä kuulemaan musiikkia toisella tavalla kuin pelkästään nuoteista soittamalla.

Aikaisemmin pidetyistä teemaviikoista on saatu myönteistä kokemusta. Aluksi kunkin oppilaan tavanomaisesta viikoittaisiin oppitunteihin sidotusta lukujärjestyssysteemistä irrottautuminen ja koko oppilas- ja opettajakuntaa yhdistävän viikon ohjelman muodostaminen tuntui opettajista vaikealta. Vähitellen ideat kehittyivät ja nyt vaikuttaa siltä, että tarjontaa on niin paljon, että teemaviikkoja voidaan tulevaisuudessa järjestää useamminkin. Oppilaat ja vanhemmat ovat ottaneet teemaviikon tarjoaman vaihtelun vastaan hyvin myönteisesti ja heidän kokemustensa mukaan ne ovat lisänneet ja laajentaneet oppilaiden mielenkiintoa musiikkiharrastusta kohtaan.

X